torstai 25. joulukuuta 2014

Lasten musiikkivideo


Näin joulupäivän kunniaksi julkaisin alkuvuodesta kuvatun lasten musiikkivideon youtubessa. Tällä videolla oululainen "Oulun Pammaus" pelimannipoppoo sonnustautui merirosvoasuihin ja alkoi Kapteeni Danin miehistöksi. Musiikki on vanha When Johnny Comes Marching Home-sävelmä, joka Suomessa tunnetaan "Kapteeni Koukku"-lauluna. Kirjoitin lauluun uudet sanat, jotka tuntuivat istuvan hyvin. Musiikki ja laulu äänitettiin oululaisessa studiossa. Toivottavasti moni lapsi löytää videon, sillä itse olen erittäin tyytyväinen siihen.

Esiintyjät: Veli-Matti Moilanen, Hannu Ervasti, Erkki Maronen ja Tommi E. Kekkonen

Musiikin äänitys ja miksaus: "Watti"-Matti Nieminen

Puvustus: Riikka Heiskanen

Kuvaus: Tomi Tauriainen

Leikkaus: Ari Virtanen


Katso video tästä:



maanantai 17. marraskuuta 2014

Paussille

Olen edennyt tämän projektin kanssa hyvin hitaasti, sillä olen odotellut varmistusta tulevasta vuodesta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Lähden matkalle hieman kauemaksi, joten annan lastenohjelma projektin jäädä nyt odottelemaan vuodeksi. Parhaimmillaan se saattaa kehittyä tässä odottaessa tai idea saattaa muuttua. Toivottavasti pääsen palaamaan projektin pariin jossain vaiheessa uudella innolla. Samoin tein myös tämä blogi jää nyt tauolle. Nähdään :)

maanantai 13. lokakuuta 2014

Miksi klovni?

Aika ja kehitys kulkee eteenpäin kaikilla elämän alueilla - myös lastenohjelmissa. Onko siis syytä suunnitella lastenohjelmaa klovni hahmon varaan? Voisi tuntua helpommalta tehdä ohjelma hassusta miehestä lappuhaalareissa ja värikkäässä T-paidassa. Onhan niin paljon lapsia jotka pelkäävät "pelleä".

Stella Klovni                               Kuva: www.oulunsalosoi.fi
Minulle klovni hahmo on se kaikista tutuin. Aloitin klovnina esiintymisen jo 12-vuotiaana. Kotikaupunkini Oulun tapahtumissa esiintyi usein Anna-Kaisa Järvi eli Stella Klovni. Järvi aloitti sirkuskoulu toiminnan Oulussa ja olin pian mukana. Oli ehdottomasti Stella Klovnin ansiota, että kiinnostuin juuri klovneriasta. Tästä alkoi pitkä matka, jolla opin kokeilemalla, mitkä asiat toimivat ja millä sain yleisön nauramaan. Matkassa oli mukana monenlaisia taitoja, joita olin ehtinyt oppia, taikatemput, vatsastapuhuminen, jongleeraus... kaikkia näitä pystyi klovnina hyödyntämään. Tärkeintä oli kuitenkin muistaa, että tavoitteena oli nauru.

Tänä päivänä saan kuulla lähes jokaisella keikalla tarinoita lapsista ja aikuisista jotka "pelkäävät pelleä". Näihin asioihin en pysty itse vaikuttamaan muulla tavoin, kun olemalla mahdollisimman vähän pelottava. Usein saan katsojilta synninpäästön keikan jälkeen: "lapseni pelkää pellejä, mutta ei pelännyt sinua". Tästä pystyn vain päättelemään, että lapsi ei siis pelkää pellejä (olenhan minä nyt pelle tai klovni, kun on punainen nenä ja suuret kengät), vaan lapsi pelkää tietyntyylisiä klovneja. Varmasti oma osansa tällä pelolla tulee amerikkalaisista klovneista, joilla on kasvot TODELLA vahvasti meikattu ja heidän käyttäytymisensä on omituista ja sarjakuvamaista. Omasta mielestänikin esim. Ronald McDonald on melko karmiva. Klovni pelko on kuitenkin ihan selkeästi enemmän esillä tänä päivänä, kuin se oli ennen. Se on jotenkin ajankohtaista ilmoittaa, että pelkään pellejä. Itse en edes haluaisi kuulla tästä, koska en voi mitään jos asiakas on tilannut minut tapahtumaan esiintymään klovnina. Sitten ennen esitystä joku tulee ilmoittamaan, että mun kaveri pelkää pellejä. En voi lähteä kotiin ja jättää esitystä tästä johtuen, vaan helpompaa olisi vaikka tämän kaverin mennä käymään esityksen aikana jossain. Lasten kohdalla asia taas on toinen. Jotku lapset vain pelkäävät, jos jotain uutta ja tuntematonta tapahtuu ja vaikka päiväkotiin on tulossa vieras. Usein nämä lapset alkavat itkemään jo ennen kuin näkevät vieraan. Silloin neuvoni on aikuisille ottaa nämä lapset hieman kauemmas katselemaan esitystä ja muita lapsia. Varsin usein pelokkaat lapsetkin asettuvat, kun he
Amerikkalaiseen tyyliin kuuluu vahva meikki
huomaavat ettei muutkaan lapset pelkää vaan heillä on hauskaa. Hirveimmät kokemukseni liittyvät siihen, kun lapsen vanhemmat haluavat tuoda pelkäävän lapsen ennen esitystä tervehtimään klovnia ja yrittävät pakottaa itkevän lapsen kättelemään minua. Tämä jos jokin saa lapsen kauhun valtaan ja toivon, ettei kukaan enää tekisi näin. Uskon muuten, että aikuisten käyttäytymisellä on vaikutusta lapsiin. Päiväkotien henkilökunta usein viljelee ennen esitystä varsin kovasti pelkäämis sanaa: "ei sitten tarvi pelätä pelleä, se on hauska." Tähän kun vielä yhdistää väkisin tehdyn tekonaurun, niin lapsi aistii, että jotain pelottavaa on tulossa ja haluaa jo pois paikalta. Ehkä jos aikuinen ei tuo esille sitä pelkäämisen vaihtoehtoa, niin lapsi saa tehdä itse valintansa tilanteen suhteen ja huomata, että tilanne ei ole uhkaava. Mutta kuten sanoin, jokaisella lastenesiintyjällä on vastuu tehdä työnsä sillä tavoin, että lapset eivät kokisi pelon tunnetta, Tähän voi vaikuttaa monella tavoin, kuten sillä, millaisella energialla esityksensä aloittaa.

Charlie Cairoli oli sympaattinen klovni viiksien kera.
Minun hahmoni siis on klovni ja sen kanssa työskentelen. Uskon todella, että tämän päivän lapset
saavat klovnista edelleen samanlaista riemua ja samaistumista, kuin vuosia sitten. Tottahan toki klovnitkin päivittyvät ajan kuluessa ja tämän päivän hahmot ovat erin näköisiä ja toimivat eri tavoin kuin ennen. Esimerkiksi "viiksiklovni" voisi näyttää tänä päivänä hassulta. Omassa lapsuudessani muistan monella sirkusklovnilla olleen ruskean ruututakin ja klovninenän alapuolella ajan tyylille muodikkaat viikset. En tiedä vieläkö tänä päivänä "movember-klovneja" on liikenteessä. Klovneilla on aina ollut paikkansa historian aikana ja uskon, että niin on myös tänä päivänä ja tulevaisuudessakin.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Green Screen testailua

Kuvasimme veljeni kanssa pientä Halloween aiheista videota erään liikkeen näyteikkunaan. Pääsin samalla testailemaan nukettamista, jossa nuken liikuttelija on näkyvillä videota kuvatessa. Jälkityössä tausta irrotetaan, sekä nuken liikuttelija poistetaan kuvasta. Tätä tekniikkaa käytetään mm. Lazy Town sarjan nukeille. Vaikka taustaan syntyi tavallista enemmän varjoja, niin videon käsittely onnistui ja tausta sekä ukko saatiin chromattua pois. Tällä tekniikalla haluaisin toteuttaa Klovnin Talossa ohjelman hahmoja.


perjantai 29. elokuuta 2014

TV-klovnit Suomessa

Olen kirjoittanut nyt kaikista ohjelmista, joissa on ollut klovneja mukana. Olenkohan muistanut kaikki? Näiden ohjelmien lisäksi on tietysti ollut mm. loistavia televisiotaikureita, joiden ohjelmissa on ollut klovnimaisia piirteitä.

------------------------------------------------------------------

2008-2012
RikuPelle

Riku Miettisen esittämä hahmo Taivas TV7-kanavalla.



lue artikkeli...


------------------------------------------------------------------

2007-2010
Dodo

Jari Siljamäen esittämä hahmo Pikku Kakkosessa.



lue artikkeli...


------------------------------------------------------------------

2007
Klovni Lilli Pii

Roosa Hannikaisen esittämä hahmo Pikku Kakkosessa.



lue artikkeli...


------------------------------------------------------------------

2003-2005
Pelle Positiivi ja Sinisilmä

Mikko Kartanon esittämä hahmo MTV3-kanavalla.



lue artikkeli...


------------------------------------------------------------------

2001
Onni-Pelle - lasten kokkisota

Mika Kokon esittämä hahmo myyntivideolla.

lue artikkeli...



------------------------------------------------------------------

1991-1992
Vaude & Ville

Pekka Kärkkäisen ja Ari Pöntisen esittämät hahmot TV1:llä.



lue artikkeli...

------------------------------------------------------------------

1978-1988
Sirkuspelle Hermanni

Veijo Pasasen esittämä Pelle Hermanni hahmo Pikku Kakkosessa.
lue artikkeli...

------------------------------------------------------------------

1961-1967
Sirkus Papukaija

Mukana Onni-klovni sekä Fakiiri Kronblom hahmot.



lue artikkeli...


------------------------------------------------------------------

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Dodo (2007-2010)

Sanattoman klovnerian taitaja Dodo esiintyi omassa sarjassaan Pikku Kakkosessa arkipäiväisten asioiden parissa. Ohjelman jaksot lähtivät liikkeelle pienellä alkulämmitelykohtauksella, jonka jälkeen päästiin varsinaisen aiheen pariin. Klovni Dodo mm. kävi piknikillä penkillä, konsertissa ja yritti myös vauvan hoitoa.

Klovni Dodona esiintyvä Jari Siljamäki on suomalaisen teatteriklovnerian pioneeri. Hänen esityksensä sisältävät ilmeikästä mimiikkaa. Tästä lähtökohdasta alkoi myös ohjelmien tekeminen. Siljamäki pohti pystyykö sanatonta klovneriaa ylipäänsä tehdä järkevällä tavalla telkkariin. "Ongelmahan" tällöin on se, ettei klovnilla ole olemassa sitä välttämätöntä liveyleisöä, joka reagoisi ja antaisi jatkuvasti palautetta. Tästä lähtökohdasta alkoi 13-osaisen Dodo sarjan tekeminen YLE:n studiolla Tampereen Tohlopissa. Ohjelmaa esitettiin useampana vuotena yksi jakso viikossa. Siljamäki toimi itse sarjan käsikirjoittajana.


Musiikki
Ville Ojanen

Äänisuunnittelija
Pertti Moberg

Ohjaaja
Olli Löytönen

Tuottaja
Maija Koivula

Tällä hetkellä Jari Siljamäki työskentelee Klovni Dodo esityksen parissa. Hän on uudistamassa ohjelmaansa. Esiintyjälle on erittäin haasteellista luopua vanhoista hyvin toimivista jutuista ja alkaa työstämään jotain uutta. Myös yleisön reaktiot ovat asioita, joita on hankala etukäteen tietää. Ennakkoluulottomasti Jari on myös harjoittellut uusia elementtejä ja taitoja esityksiinsä. Tämä kaikki vie tietysti aikaa. Monet muut yhtäaikaiset tekeillä olevat projektit pitävät Siljamäkeä tällä hetkellä työllistettynä. Pitkään jatkunut yhteisesiintyminen lastenorkesteri Loiskiksen kanssa myös jatkuu, mutta Jarin tyyliin tähänkin esitykseen tulee uudistuksia. Mielestäni moni suomalainen esiintyjä voisi ottaa mallia rohkeudesta, jota Siljamäki näyttää uskaltaessaan kokeilla aina jotain uutta. Itse tiedän, miten helppoa ja turvallista on pitäytyä vanhassa ja tutussa ohjelmistossa, vaikka mieli tekisi uudistua.


Youtubesta löytyy Dodon Kukkajuttu-jakso

Klovni Dodon kotisivut

Lähteet:
Jari Siljamäen haastattelu 26.8.2014
www.klovnidodo.org

Kuvat:
www.klovnidodo.org

lauantai 23. elokuuta 2014

Klovni Lilli Pii (2007)

Pikkku kakkosen Klovni Lilli Pii-ohjelmassa lapset pääsivät tutustumaan klovnitytön elämään. Ensimmäisissä ohjelmissa Lilli Pii eksyi studioon ja päätyi hassuttelemaan erilaisilla jutuilla, kuten hän soitti kitaraa väärinpäin, tanssi luudan kanssa, piti lelupäivän, leijaili rakastuneena jne. Seuraavat viisi ohjelmaa taas päästivät katsojat Lilli Piin omaan huoneeseen, jossa hänellä oli joka päivälle eri teema, esim. askartelupäivä, leipomispäivä, jumppapäivä, temppupäivä, piirustuspäivä ja ei mikään-päivä. Kaikki tapahtui tietysti klovnimaisesti ja asiat menivät vähän nurin kurin.

Klovni Lilli Piitä esitti Helsinkiläinen freelancer-näyttelijä Roosa Hannikainen. Hän opiskeli fyysistä teatteria komediakoulussa (Commedia School) Kööpenhaminassa v. 2003-2005. Opintoihin kuului mm. klovneria, naamionäytteleminen, buffoonit ja pantomiimi. Koulun jälkeen Roosa on kiertänyt ulkomailla ja Suomessa useiden kokoonpanojen kanssa. Vuonna 2009 Roosa perusti muutaman kollegansa kanssa vapaaehtoistyöjärjestön Klovnit ilman rajoja. Järjestö jakaa iloa ja helpotusta lapsille, jotka elävät vaikeissa olosuhteissa, kuten kaduilla, pakolaisleireillä, lastenkodeissa ja erilaisilla kriisialueilla. Hän on myös kiertänyt Ruotsin Klovnit ilman rajoja -järjestön kanssa Ugandassa.

Vuonna 2007 alkaneet Klovni Lilli Pii-sketsit lähtivät liikkeelle Roosan ottaessa yhteyttä YLE:en.
Hän sai sovittua koekuvausajan TV2:lla. Yle valitsi Roosan koekuvauksen perusteella ja yhdessä Nina Wathénin kanssa he alkoivat käsikirjoittaa ja harjoittelemaan sketsejä. Ohjelmia esitettiin yhteensä 15 jaksoa sekä lisäksi pääsiäisjakso. Ohjelmat kuvattiin YLE:n studiolla Tampereen Tohlopissa. Tuottaja oli Teija Ryösä ja tv-ohjaajana kuvauksissa Johanna Smith.

TV-ohjelmien pohjalta Roosa Hannikainen ja Nina Wathén kirjoittivat myös live-esityksen, jonka kanssa Lilli Pii keikkailee tapahtumissa.

Lilli Piin kotisivut

Lähteet:
www.lillipii.com
Roosa Hannikaisen haastattelu 22.8.2014

Kuvat:
www.lillipii.com

tiistai 19. elokuuta 2014

RikuPelle (2008-2012)

RikuPelle on sympaattinen klovni, joka on esiintynyt Taivas TV7:n lastenohjelmissa. Hän seikkailee usein hyvinkin arkipäiväisten ongelmien parissa ja löytää niihin ratkaisuja.
Vuodesta 2011 mukana on ollut Tahvo klovni alias Jukka Untola. Jokaisessa ohjelmassa on oma tarinansa, joista esimerkkinä RikuPelle ja autokilpailu :

"RikuPellen autosta on pensa loppunut. Tästä hälle tuleekin mieleen että olisihan se hienoa jos olisi sellainen auto josta ei loppuisi koskaan polttoaine. Ja joka ei saastuttaisi. Muttei sellaista ole. Siinä asiaa puhallellessa huomaa että ilmavirtahan voi liikuttaa tavaroita kuten hattua. Myöhemmin tosin ilmenee että Tahvolla oli tässä sormensa pelissä. Näinpä auto jonka polttoaine ei lopu oli keksitty. Ei muuta kun ilmapallomoottori kiinni autoon ja kilpa-ajot käyntiin."

Rikupelle hahmon takaa löytyy teatterin parissa touhunnut Riku Miettinen. Hän on kouluttautunut erilaisilla klovneriakursseilla  joissa myös hionut hahmoaan. TV7 on kristillinen kanava, joten kanavalle tuotetut RikuPelle ohjelmat ovat gospel klowningia. Tämä tarkoittaa että niissä on hengellinen pointti. Miettinen on esiintynyt myös muissa tv tuotannoissa.

Ohjelmien tekeminen alkoi, kun Riku tarjosi ideaansa TV7:lle. Ohjelmia alettiin kuvata TV7:n studiolla Helsingissä. Studio-ohjaajana ovat toimineet Markku Kuparinen ja Jani Kaatrasalo. Tuotannon ohjaajina ovat olleet Tuula Hyvättinen ja Ulrika Rudenko. Osa ohjelmista on tehty ilman ulkopuolista ohjaajaa jolloin Miettinen on toimi ohjaajana hyödyntäen  videotaltiointia. Riku Miettinen on vastannut ohjelmien käsikirjoituksista yhdessä Jukka Untolan, Tuula Hyvättisen ja Anri Puhakan kanssa. Muita esiintyjiä ohjelmissa ovat olleet Anne Miettinen- Pianissimo,Ulrika Rudenko- Tomte, Erika Stigell- Posteljoona, Helen Muurisepp-Harlekiini ja Dominik Rudenko- erikoislahja.

Seuraava hanke on esityksen tuottaminen Nenäpäivä Säätiön 2014 loppuvuoden kampanjaan. RikuPelle ja
kump jatkaa esitysten kehittelyä ja esiintymistä myös työnimellä TeatrAll. Jossa uusina toimijoina mukana ovat Marko Elovaara (ohjaaja)  ja Katariina Aho (tuottaja).


Lista Taivas TV7:n esittämistä RikuPelle-ohjelmista:

2008
RikuPelle ja Pelot
RikuPelle saa lahjan 
RikuPellen synttärit 
RikuPelle kadottaa ystävän
RikuPelle ja Pianissimo 

2011
RikuPelle ja onnettomuus 
RikuPelle ja autokilpailu 
RikuPellen puutarha 
RikuPelle lentäjänä 

2012 
RikuPellen eläintarha 
Kissa 
Koira 
Etana 
Mustekala


Lähteet: Riku Miettisen haastattelu 13.8.2014

torstai 14. elokuuta 2014

Onni-Pelle - lasten kokkisota (2001)

Lasten tapahtumissa Onni-Pellenä esiintyvä Mika Kokko teki yhteistyössä Pasiness Production Oy:n kanssa lastenvideon nimeltä "Onni-Pellen ja Vilma Välkyn lasten kokkikisat". Videolevitysnimenä oli "Onni-Pelle - lasten kokkisota" ja PAN Vision Publishing Oy levitti myyntivideota. Video kuvattiin seurakuntatalon keittiössä Helsingissä, jossa esiintyjät kohelsivat kokkailun merkeissä. Video kuvattiin nopealla aikataululla ilman tarkkaa käsikirjoitusta.

Mika Kokko esiintyy Onni-Pellenä.


Lähteet:
Mika Kokon haastattelu 2.8.2014
www.elonet.fi


maanantai 11. elokuuta 2014

Pelle Positiivi ja Sinisilmä (2003-2005)

Ohjelmassa Pelle Positiivi ja hänen hevosensa Sinisilmä seikkailivat kotipihallaan ja ihmettelivät nykymaailmaa pellemäisellä tavallaan. Seikkailuissa oli mukana myös mystinen Taikaratsastaja Vladimir hevosensa Kiharaharjan kanssa.

MTV3 kanavalla esitetyn 20-osaisen sarjan takana on Positiivin roolia esittänyt muusikko Mikko Kartano. Taikaratsastajana nähtiin hevoset kouluttanut Vladimir Georgiev. Ohjelman tekeminen sai alkunsa, kun työryhmä oli tekemässä dokumenttiohjelman Mikko Koomikko pilottia. Tekijät keksivät yhdistää käsikirjoittajan hevoset ja pellehahmon lastenohjelmaan. Pelle Positiivi hahmoa alettiin kehittää alusta alkaen. Pellelle luotiin ulkonäkö, puhe- ja kävelytyyli. Käsikirjoittaja Tiina Lepistö-Georgiev loi Pellen erikoisen puhetavan, joka sisälsi sanaleikkejä ja hassutteluja. Pelle Positiivilla ei ollut perinteistä klovnin punaista nenää. Tällä haluttiin luoda hahmoon enemmän ihmismäistä ulkonäköä. Kuvaukset aloitettiin vuoden 2003 kesällä ja jo syksyllä MTV3 alkoi esittää ensimmäisiä jaksoja. Pellen kotipiha osuudet kuvattiin Vantaalla ohjelman hevosten kotitallilla. Lisäksi ohjelmaa kuvattiin Sokos Hotelli Pasilassa sekä Sirkus Finlandian teltassa. Jaksoissa vieraili monia suomalaisia esiintyjiä. Pelle Positiivi on myös tehnyt lapsille suunnattuja CD-levyjä ja ohjelmia on myyty DVD tallenteina. Jaksot ohjasi Jari Kivimäki ja käsikirjoitti Tiina Lepistö-Georgiev. Myös Kosti Kotiranta, Juha Virekoski sekä Mikko Kartano ovat toimineet käsikirjoittajina. Ohjelman tuotti Adamant Oy ja tuottajana oli Tarja Kupias.

Tällä hetkellä Pelle Positiivi keikkailee ahkerasti tapahtumissa Tilulilulei-orkesterin kanssa. Viime vuonna hän myös teki Liikenneturvalle nettivideosarjan Pelle Positiivi Liikenteessä.

Pelle Positiivin kotisivut


Lähteet:
Mikko Kartanon haastattelu 11.8.2014
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelle_Positiivi_ja_Sinisilmä
http://pellepositiivi.fi/

torstai 7. elokuuta 2014

Vaude & Ville (1991-1992)

Vaude & Ville olivat erikoinen parivaljakko. Heidän ohjelmassaan lapset pääsivät näkemään verhojen taakse, pukuhuoneen puolelle, jossa kaksikko myös asui. Heti verhojen etupuolella he taas esiintyivät ja hauskuuttivat yleisöään. Ohjelmaan sisältyi monenmoista kommellusta ja temppua, jota kaverukset keksivät.   Vaude ja Ville hahmojen takaa löytyivät taikuri ja klovni Pekka Kärkkäinen (nykyään von Cräutlein) sekä näyttelijä Ari Pöntinen. Esiintyjät olivat tuttuja toisilleen jo kouluajoilta. Yhteisten lastenteatteri produktioiden kautta he kehittelivät hahmot Vauden ja Villen. Nämä esiintyivät vuosina 1991 ja 1992 Linnanmäellä. Samaan aikaan alkoi ohjelmien kuvaukset. Sekä näyttämö että verhojen takainen pukuhuone lavastettiin Linnanmäen Peacock-teatterin lavalle. Ohjelma tehtiin TV 1:lle ja sen tuottajana toimi Olle Wikström. Käsikirjoitus oli kaksikon oma. Pöntinen vastasi dialogista, kun taas Kärkkäinen suunnitteli temput ja esitys osion. Esityksessä oli mukana aina elävää musiikkia, josta vastasi Tarja Hakonen tuuban ja Pärre Ekström hanurin kanssa. Kärkkäinen soitti triossa rumpuja. Ohjelman tunnussävelmän oli säveltänyt Ekström. Ohjelmaa esitettiin puolen vuoden ajan viikottain. Tämän jälkeen esiintyjien tiet veivät eri suuntiin. Pöntinen jatkoi teatterin parissa ja Kärkkäinen jatkoi omaa sooloesitystään Prof. Bluffo hahmossa. Kärkkäinen teki myöhemmin vierailuja muissa ohjelmissa ja hänen uransa on jatkunut eteenpäin mm. sirkuksissa ja laivoilla. Duo esiintymisiä Kärkkäinen teki myös Jari Siljamäen kanssa koomisilla Limbo & Bimbo hahmoilla. Kaksikon toinen osapuoli Siljamäki jatkoi myöhemmin televiossa oman ohjelman kanssa Klovni Dodo hahmossa. Nämä ohjelmat taas ovat uuden postauksen aihe.

Kuskina minä ja kyydissä Vaude eli Pekka von Cräutlein.

Lähteet: Pekka von Cräutleinin haastattelu 3.8.2014

maanantai 4. elokuuta 2014

Sirkuspelle Hermanni (1978-1988)

 Tässä varmasti eräs suosituin lastenohjelmamme, jossa saimme seurata Sirkus Hepokatin elämää teltan ulkopuolella. Ohjelman tapahtumat sijoittuvat Pelle Hermannin vaunun liepeille, jossa Hermanni seikkailee. Naapurina on Taikuri Maxin asuntoauto. Monenlaiset erikoiset keksinnöt ja esineet kuuluivat Hermannin maailmaan kuten: näköpuhelin, pirisevä herätyskello Vekkari, ilmassa leijaileva käkättävä karttakeppi Kepakko ja kälkättävä lehmänkello kälkätin. Muita ohjelman hahmoja Hermannin ja Taikuri Maxin lisäksi olivat äitiliini ja ennustajaneiti Sylvia, jota Hermanni toistuvasti kosi.

Tämän ikimuistoisen ohjelman Pelle Hermannina nähtiin Veijo Pasanen ja käsikirjoittaja oli Simo Ojanen. Ohjelmaa kirjoitettiin huikeat 512 jaksoa. Harva nykyisin tehtävä lastenohjelma Suomessa enää yltää tuollaisiin määrin. Suurena syynä ohjelman valtaisaan suosioon oli varmasti Pasasen valinta Hermannin rooliin. Hän todella synnytti unohtumattoman klovnihahmon, jonka myös tämän päivän lapset tuntevat. Myös lavastaja Marjaana Pirskasen, puvustaja Riita Riihosen ja maskeeraja Sinikka Hurstin työt ovat täydentäneet hahmoa. Aiheellisesti Pelle Hermanni valittiin vuonna 2010 Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen lastenohjelmaksi. Vuonna 2013 Pelle Hermanni jaksojen leikkaamisesta nousi kohu. Alunperin 16-17 minuuttiset jaksot lyhennettiin 15 minuuttiin, jotta ne sopisivat paremmin Pikku Kakkosen ohjelmapaikoille. Epäiltiin kuitenkin, että ohjelmaa pidettiin liian hidastempoisina nykyajan lapsille. Ehkä nykyajan katsojakunta on tottunut keskittymään lyhyemän aikaa asioihin ja tämä on aihe, johon on hyvä kiinnittää huomiota.

Pelle Hermannin esittäjän Veijo Pasasen kuoltua 1988 ohjelmasarjaa yritettiin jatkaa myös Ojasen kirjoittamalla Äitiliini-ohjelmilla Äitiliini (1989–1990) ja Oppisopimuspelle Niko (1992). Nämä eivät kuitenkaan olleet yhtä pitkäikäisiä, kuin alkuperäinen ohjelma. Sirkuspelle Hermanni on saanut myös lukuisia teatterisovituksia ja nimikkopuiston Porin Kirjuriluotoon.


lauantai 2. elokuuta 2014

Sirkus Papukaija (1961-1967)

Suomen televisiossa säännöllisesti esiintyvien klovnien tarina alkoi Sirkus Papukaija ohjelmasta. Tätä lasten suosikkiohjelmaa alettiin esittää vuonna 1961. Papukaijassa esiintyi useita vakituisia hahmoja, kuten sirkustirehtööri, Eveliina Pokela, Fakiiri Kronblom, Onni-klovni sekä Professori Hajamieli. Näistä viimeksi mainitun Professori Hajamielenä esiintyneen Heikki Varpaman olen saanut tavata.

Fakiiri Kronblomin hahmossa nähtiin taikuri Nils Hedengren. Hänen taikasanansa "Suolaa, suolaa enemmän suolaa" ovat jääneet elämään esiintyjän jälkeenkin. Samoista taikasanoista Hedengren levytti singlen vuonna 1965 yhdessä Juha ”Watt” Vainion kanssa. Fakiiri puhui esityksessään paljon ja suomea hauskasti murtaen. Hedengrenin ohjelmistoon kuului perinteinen lastentaikuus, jota oli höystetty komiikalla. Nils Hedengrenille esiintyminen oli harrastus. Hän teki varsinaisen leipätyönsä Svenska Byggmästare- och Ingenjörsförbundet YH i Finland'in liittosihteerinä. Sirkus Papukaijan päätyttyä Fakiiri Kronblom esiintyi myös muissa lastenohjelmissa. Kronblomin hahmoa nähtiin myös live-esiintymisssä mm. Linnanmäellä sekä tapahtumissa.


Toisena Sirkus Papukaijan hauskuuttajana nähtiin Onni-klovni eli monitoimiviihdyttäjä Onni Gideon Tervonen.
Onni-klovnin hahmo oli selkeästi erilainen kuin fakiiri Kronblom ja hänen suuret housut ja kengät ovat jääneet monelle mieleen. Onnin komiikka oli perinteisempää klovneriaa ja puheeseen liitttyvää hauskuutusta. Hän myös hyödynsi esityksissä soittajan taitojaan. Klovni esiintyi usein yhdessä Sirkustirehtöörin Orvo Kontion kanssa. Onni Gideon oli klovnityönsä ohella monipuolinen viihdyttäjä. Hän kiersi oman orkesterinsa kanssa ja soitti useita instrumentteja. Erityisesti hänet tunnettiin havaijikitaran soittajana. Gideonin vuonna 1957 julkaisemaa ”Hawaiian rock” pidetään suomen ensimmäisenä rock-levytyksenä. Kuuluisimpana levytyksenä pidetään taas kappaletta Tiikerihai, jota edelleen ahkersti soitetaan. Onni-klovni hahmo kierteli esiintymässä ympäri maata ja hänen perustama Onni Gideon Productions ohjelmatoimisto käynnisti 1960-luvulla musiikkiviihteen Silja Linen aluksilla. Onni toimi Yleisradiossa tuotantoassistenttina vuoteen 1976 saakka. Sirkus Papukaijassa teki ensimmäisen TV esiintymisensä myös Pekka Kärkkäinen (Nykyisin von Cräutlein) 16-vuotiaana. Myöhemmin hän palasi televisioon oman ohjelman merkeissä. Siitä kerron myöhemmin.

Lehtimainos Pekka von Cräutleinin kokoelmista.

torstai 31. heinäkuuta 2014

Hiiri

Monenmoiset pienet esineet tuppaavat katoamaan klovnin talossa. Jos lattialle sattuu putoamaan taikasauva, lusikka tai kaunis postimerkki niin pian sitä ei löydy mistään. Tarkemmin näistä kadonneista esineistä tietää hiiri rouva, joka rakastaa siivoilua ja sisustamista. Seinien sisällä on valtavasti potentiaalista tilaa asetella löytöesineitä. Hiiri kulkeekin vikkelästi huoneiden välillä löytäen upeita aarteita kotiinsa. Jonkin verran hiiri myös seuraa Sebastianin ja Jepen elämää ja keksii usein hauskoja yllätyksiä heidän ilokseen.

Tahtoisin rakentaa tämän hiirihahmon mahdollisimman aidon näköisenä. Mielessä olisi tehdä suurikokoinen hiiripuku, jonka malli ei muistuta ihmistä. Jälkikäsittelyssä tämä hiiri sitten kutistettaisiin ja laitettaisiin talon suurten esineiden lomaan seikkailemaan.


perjantai 25. heinäkuuta 2014

Lumottu Nukketeatteri

Klovnin talossa on salainen kammari. Se on pullollaan vanhoja leluja. Aivan huoneen perällä seisoo vanha nukketeatteri, joka ei ole ihan tavallinen. Sirkustelttaa muistuttava teatteri on nimittäin lumottu ja siellä asustaa sirkusleluja. Nämä lelut tulevat aina katsomaan Sebastianin taikatemppuja. Nuket rakastavat hämmästymisen tunnetta ja odottavat innolla uusia esityksiä.





En osaa aivan sanoa, mistä ajatus tästä lumotusta nukketeatterista tuli. Halusin varmaan, että klovni voisi esittää ohjelmassa taikatemppuja ja niille piti keksiä sopiva yleisö. Arvelen kuulevani aikuisten suusta melko pian, että ajatus elävistä nukeista on pelottava. Onhan yleisöä aika paljon kauhuelokuvissa opetettu siihen, että eläviä nukkeja on pelättävä (kuten klovneja). Uskon kuitenkin lasten katselevan asiaa eri silmin. Heillä ei toivottavasti ole tätä aikuisten kokemusta kauhuelokuvista. Tietysti nukkehahmojen ulkonäkö myös vaikuttaa asiaa, ettei ne ole aivan sellaisia irtopäitä ja silmiä vaan visuaalisesti kauniita. Eniten uskon kuitenkin esimerkin voimaan. Jos lapset katsovat ohjelmaa ja klovni ilostuu nähdessään nuket, niin lapset osaavat eläytyä samaan tunteeseen. Jos Sebastian ei pelkää nukkeja, niin silloin ei ole mitään pelättävää.


Lumottu Nukketeatteri työn alla.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Felix-setä

Klovni Sebastianilla on setä nimeltä Felix. Hän on oikea tutkimusmatkailija. Setä kiertää ympäri maailman ja avaruuden, vuoren huiput sekä merenpohjat. Vaikka Felix-setä ei fyysisesti ole klovnin talossa, niin usein hän soittelee "taivaisella" eli nettipuhelimella Sebastianille maailman eri kolkista. Nettipuhelin on loistava keksintö, sillä sedän apua usein tarvitaan. Hänellä on näkemystä ja elämänkokemusta, joten ratkaisut löytyy moniin pulmiin.


maanantai 21. heinäkuuta 2014

Naapurin täti

Sebastianin naapurissa asuu tomera täti. Vaikka tämä täti tykkääkin olla lähinnä omissa oloissaan, niin uteliaisuus vetää hänet usein erikoisen naapurinsa ikkunalle klovnin talon ulkopuolelle. Tädin luonne on hieman välinpitämätön, mutta pieni huolehtivaisuus herää hänessä, kun hän seuraa Sebastianin kohellusta. Täti on pesunkestävä aikuinen, jonka puheissa ja teoissa tämä korostuu. Sisällä elää kuitenkin pienen pieni lapsi jonka klovni saa ajoittain esille.

Naapurin tädin rooli on erittäin tärkeä. Toivottavasti löydän siihen parhaimman mahdollisen näyttelijättären. Onko ehdotuksia?

Hups... tulipa tädistä tuiman näköinen tähän kuvaan!

torstai 17. heinäkuuta 2014

Jeppe-koira

Klovnin Talossa asuu leppoista sekarotuinen Jeppe-koira. Tämä mukavuudenhaluinen koiravanhus rakastaa omaa paikkaansa sohvalla. Siinä hän makoilee ja tarkkailee talon tapahtumia. Varsin usein Jeppe joutuu kuitenkin jättämään sohvapaikkansa, kun hän pääsee Sebastianin leikkeihin ja touhuihin mukaan. Koira ei ole kaikista innokkain osallistuja, mutta talon asukkaana ei voi välttyä joutumasta mukaan tapahtumiin.

Jeppe-koiraa varten olen rakennellut nukkea, jota voi käyttää sekä koiran maatessa sohvalla ja myös sen istuessa lattialla. Koiranuken liikutteluun riittää yksi nukettaja, mutta toinen henkilö voi auttaa hännän kanssa. Tällä hetkellä olen tekemässä koiran turkkia. Valkoisen karvan lisäksi käytin kahta eri ruskeaa, mutta en ole varma sopiiko ne yhteen. Voi olla että joudun vielä vaihtamaan turkin väritystä. Laitan lisää kuvia, kunhan nuken valmistus etenee.

Jeppe nukkea olen rakennellut Oulussa, Naantalissa ja Tykkimäen huvipuistossa.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Klovnin Talossa - Synopsis

Klovnin talossa seurataan asukkaiden päivää alkaen aamusta päättyen iltasatuun. Erikoisessa talossa asuu Klovni Sebastian koiransa Jepen kanssa. Olohuoneen lattianrajassa olevassa kolossa asuvalla hiirellä on myös oma osansa talon tapahtumissa. Tässä talossa ei tavallista päivää tunneta, sillä Sebastian saa seikkailun aikaiseksi aivan arkipäiväisistä asioista. Myös eteen tulevat pulmat ratkaistaan klovnin periksiantamattoman luonteen avulla. Oikeanlaisella asenteella ei mikään haaste ole liian vaikea. Talon kammarista löytyy lumottu nukketeatteri, jossa asuu vanhoja sirkusleluja. Jokaisessa jaksossa lelut tulevat esiin seuraamaan Sebastianin taikaesitystä. Välillä meno talossa voi yltyä, jolloin kuvaan astuu jämäkkä naapurin täti. Varsin usein hän vierailee talon ikkunalla aamutakissaan antamassa aikuisen realistisen, joskin tylsän näkemyksen klovnin touhuilusta. Kun täti on lähtenyt voi hauskanpito jälleen jatkua. Kuten kaikki hauska, myös päivä joskus päättyy. Silloin on klovninkin asetuttava ja rauhoituttava. Ennen nukkumaanmenoa Sebastian kertoo pienen iltasadun Jeppe-koiralle sekä ikkunalaudalle saapuville linnuille.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Ne aikaisemmat videot – osa 4 Uudemmat

Lasse Silanterä velhon roolissa.
Vuoden 2012 aikana kiertelin jälleen sirkuksen matkassa ja syksyllä aloin haaveilla uudesta jouluvideosta, jonka nimeksi tuli ”Taika.TV:n Joulu – Kavereiden kanssa”. Tällä kertaa kuvasimme Arin Virtasen kanssa jälleen sirkuksessa ensimmäisen pätkän teltan purusta ja jäätyvästä posetiivista. Edellisvuoden tapaan videolla nähtiin postikorteissa tervehdyksiä ja näistä osan kuvasimme sirkusteltassa. Teltassa kuvatuilla videoilla vierailivat klovni Bonbon & Tiina perheineen ja illuusionisti Tuomo Körkkö. Kävimme Pirkkalassa retkellä kuvaamassa Riesa-pelleltä tervehdyksen ja jouluisen taikatempun. Sirkuskiertueen aikana tutustuin Klovni Valtterin eli Heikki Leppävuoren perheeseen. Hänellä oli mahtavan mukavia lapsia, jotka halusin mukaan jouluvideolle. Niinpä sovimme, että video kuvattaisiin tänä vuonna Kellokoskella Leppävuorien kotona. Olen edelleen äärimmäisen kiitollinen Heikille ja hänen perheelleen kaikesta avusta. Videoon tuli insertiksi osio hupsusta velhosta Vilkkus Mercuriuksesta, joka tutustui ihmisten joulunviettotapoihin. Velhohahmon olin kehitellyt aikaisemmin Linnanmäen Valokarnevaaleja varten, siellä esitin hahmoa itse. Nyt sain kuitenkin ystäväni Lasse Silanterän velhon rooliin. Tätä velhoinserttiä varten oli varmaan kovin valmistelu tällä videolla. Velhon asun ja parran olin jo tehnyt aikaisemmin, mutta monenlaisia vempeleitä ja hullu hattu piti rakentaa. Velhon koti eli ”Hylättyjen Lumottujen Esineiden Varasto” rakennettiin edellisvuoden videosta tuttuun Holkeniin, mutta nyt vain toiseen huoneeseen. Tämä velho pätkä oli minun suosikki tällä videolla. Ari loihti siihen mahtavia efektejä jälkikäteen. Holkenin isäntä herra von Cräutlein oli taas pyydettävä apuun tällä kertaa peilin hengeksi. Hänet kuvasimme samalla reissulla Inkoossa vihreää taustaa vasten. Videon viimeisen osion kuvasimme Kanneltalolla Helsingissä. Lapsuuteni sankari taikuri Simo Aalto antoi oman tervehdyksensä videolle. Olin todella otettu, että sain hänet mukaan sillä juuri Simoa minäkin lapsena televisiosta katsoin ja ihastuin alaan. Näin oli materiaali kuvattu ja Ari Virtanen aloitti oman kovan työnsä editoimalla tämän videon. Tällainen siitä tuli:
https://www.youtube.com/watch?v=sUtMopd-oOE

Leppävuoren perheen loistavat lapset.

Kolmannen jouluvideon "Jouluntaikaa etsimässä" piti ilmestyä jouluna 2013. Kiersin itse silloin Norjassa Cirkus Meranon kiertueelta ja siellä tein käsikirjoituksen uuteen videoon. Tästä videosta piti tulla kunnianhimoisin projekti, mihin olimme alkamassa. Videon idea oli toisenlainen kuin aikaisempina vuosina ja siinä oli yksi yhtenäinen tarina. Valitettavasti työryhmästä joutui jäämään tärkeä henkilö pois, joten peruin videon kuvaukset. Tavallaan asia hieman harmitti, mutta tiesin että haluan tehdä videon sellaisten henkilöiden kans, joiden kanssa olen tottunut työskentelemään. Ehkä tämä käsikirjoitus kaivetaan sitten joskus esiin.
Suunnitelmiani Jouluntaikaa etsimässä - videoon.



Puvustaja Riikka Heiskanen työntouhussa.
Tänä vuonna sain yllättäen idean tehdä lapsille suunnatun musiikkivideon. Olin esiintynyt Kapteeni Dan hahmossa tapahtumissa ja tahdoin tehdä hänellä merirosvoaiheisen musiikkivideon. Kirjoitin uudet sanat "When Johnny Comes Marching Home" lauluun (meillä se tunnetaan paremmin nimellä Kapteeni Koukku) Sain mukaan videolle Oululaisesta Oulun Pammaus orkesterista kolme soittajaa ja heistä kokosimme Tykin Pammaus-merirosvobändin. Kävimme ”Watti”-Matti Niemen studiolla äänittämässä kappaleemme. Tämä oli mielenkiintoinen kokemus. Itse video kuvattiin kokonaan vihreää taustaa eli green screeniä vasten. Tällä tekniikalla esiintyjät saadaan taustasta irti ja tausta voidaan korvata toisella kuvalla. Tätä videota varten rakensin laivan pienoismallin, johon merirosvot asetettiin. Tämä pienoimallikokeilu sai osaltaa mut innostumaan sen mahdollisuuksista ja niitä meinaan hyödyntää tulevassa Klovnin Talossa ohjelmassa. Tämän videon puvustus ois ollut jotain mun itsekokoamaa, mutta sain apua yllättäen, kun sekä Klovni Sebastian ja Kapteeni Dan puvut suunnitellut ja toteuttanut puvustaja Riikka Heiskanen saapui auttamaan. Hän loihti soittajista aitoja merikarhuja. Kuvauksesta vastasi tällä kertaa oma pikkuveljeni Tomi Tauriainen, joka on pikkuhiljaa joutunut mukaan näihin mun kotkotuksiin. Tomin kans on erittäin helppo työskennellä, koska hän ajattelee asiat samalla tavalla. Näin tämän videon ensimmäistä kertaa toissa päivänä ja pidän siitä todella. Aarteen luo - musiikkivideo on vielä julkaisematta ja julkaisupaikka ei ihan selvillä.

Oululaiset pelimannit merirosvoina.

Pienenä välivideona teimme veljeni Tomin kanssa tässä hetki sitten myös Mini-Conchita Goes To the Movies nimisen kahden minuutin pätkän. Se kuvattiin Oulussa elokuvateatteri Starin edustalla ja näyttelijäksi sain kolme kaverusta. Parrakkaita poikia, joille ompelin pikaisesti mekot. Tämä kaksiminuuttinen on nähtävissä täällä:

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Ne aikaisemmat videot – osa 3 Joulutunnelmissa

Kuva: Maija Eveliina Myllykangas
Edellisessä postauksessa kerroin tekemistämme opetusvideoista. Näiden jälkeen kuvasimme eräänä tammikuun päivänä pienen joulupukki videon. Tähän videoon käytin aika paljon aikaa rekvisiitan ja pukujen valmistamiseen. Ompelin tontun puvun sekä joulupukin takin ja myssyn. Sirpa Kemppainen ompeli joulupukille paidan, liivin ja housut. Sain loistavat näyttelijät joulupukin ja tontun rooleihin. Itse toimin jälleen ohjaajana. Kuvauspaikaksi valikoitui hieno vanha hirsitalo Muhokselta. Tämä video jäi valitettavasti valmistumatta. Syynä oli aluksi tekniset ongelmat tallennustekniikasta johtuen ja sitten lopulta se, ettei videolla ollut enää käyttöä.
Kuva: Maija Eveliina Myllykangas



Vuonna 2011 tulin Ruotsista puolessa välin kiertuetta Suomeen ja hyppäsin Sirkus Finlandian matkaan. Sillä reissulla sain jostain idean tehdä lapsille suunnattun jouluvideon. Koska työt kiertueen jälkeen olivat etelässä päätin alkaa etsimään sopivaa kuvaajaa. Kuin sattuman kaupalla osuin vimeo-sivustolle ja siellä katsomaan Ari Virtasen tekemiä videoita. Ihastuin hänen leikkaustyyliin ja uskaltauduin ottamaan yhteyttä. Yllättyin kun kyseessä olikin vasta 16-vuotias nuorimies. Olin kuitenkin nähnyt millaisiin töihin Ari pystyi ja aloimme tehdä jouluvideota yhdessä. Kuvaukset alkoivat lokakuussa, kun olimme sirkuksen kanssa Helsingissä. Ensimmäisenä kuvasimme joulukortteihin tulevia pieniä tervehdyksiä. Riesa-pelle esiintyi eräässä ostoskeskuksessa ja päätimme kuvata hänen tervehdyksensä siellä, koska valoa ja tilaa oli hyvin. Varsinaista kuvauslupaa en uskaltanut kysyä, koska pelkäsin kieltävää vastausta. Kuvasimme siis nopeasti minun luvalla. Seuraavan pätkän Ari kuvasi kuvaussihteerinä toimineen Sini Ruokasen kanssa teltassa. Amerikkalainen viheltäjä Sean Lomax antoi oman tervehdyksensä. Myös ohjelman alku ja loppu kuvattiin Sirkus Finlandian teltassa tirehtööri Calle juniorin luvalla. Tässä vaiheessa olin päättänyt kuvata ohjelman väliin pienen joulusadun. Yritin hakea kirjoittamalleni sadulle kuvittajaa netin kautta, mutta ei tärpännyt. Sitten aivan yllättäen rautatieasemalla näin naisen luonnostelemassa ihmisiä nopeaan tahtiin. Tämä taiteilija oli Nina Mutik, jolle esittelin asiani siellä juna-asemalla. Nina suostui mukaan ohjelmaan. Nähtyäni kuinka nopea Nina oli piirtämään muutin suunnitelmaa niin, että kuvien lisäksi myös kuvittaja näkyisi videolla ja tekisi hieman Kylli-tädin tapaan kuvat. Tämä insertti kuvattiin Sirkus Finlandiasta tutun Prof. Bluffon eli Pekka von Cräutleinin luona Inkoon Holkenissa. Talon isäntä päätyi tarinan kertojaksi. Olin erittäin tyytyväinen tähän tarina osioon. Varsinainen videon studio-osio oli vielä kuvaamatta ja kuvauspaikasta ei tietoakaan. Sattumoisin serkkutyttöni oli lähtenyt jenkkeihin vaihtoon ja häneltä oli jäänyt kattohuone tyhjäksi. Kun huonetta oikein kunnolla katseli, se toi mieleen sirkusvaunun. Niinpä raahasin serkun tavarat ulos ja jätin vain pinkit seinät, jonne lavastin ikkunan ja komerosta tuli ulko-ovi. Tässä tilassa video sitten kuvattiin työmaavalojen avulla. Paljon koko videon onnistuminen oli juuri Ari Virtasen varassa. Pieni viime hetken onnettomuus kuvauksissa sattui, kun lintua liikuttamaan tuleva nukettaja sairastui. Soittelin monet tutut läpi, mutta kukaan ei päässy apuun. Lopulta pahaa aavistamaton tätini saapui kotiinsa ja joutui Terttu-tukaanin liikuttajaksi ja ääneksi. Edes silloin 6-vuotias kummipoikani ei välttynyt projektilta vaan joutui kuvausapulaiseksi.
Ja täältä näkee millainen videosta tuli:


Ne aikaisemmat videot – osa 2 Opetusvideoita

Taisin malttaa odottaa jonkun kuukauden Vauhtipuisto videoiden jälkeen, kun olin taas yhteydessä Matti Ruottiseen. Halusin kuvata videoita, joissa opetan ilmapallohahmojen vääntämistä. Aika usein ihmiset kyselivät, kuinka palloja väännetään ja halusivat alkaa harjoitella. Päätimme kuvata videon tällä kertaa yhdellä kameralla, niin että kohtaukset otettaisiin ensin yleiskuvana ja sitten uudelleen lähikuvana. Minulla oli eräs tila kuvausta varten, mutta se jäi jostain syystä saamatta. Matti oli onneksi erittäin joustava kuvaaja ja hän rakenteli kotiinsa Oulun Heinäpäähän studion, jossa video lopulta kuvattiin. Kyllä siinä aikaa meni pitkä tovi, ennen kuin kaikki oli purkissa, mutta valmista tuli. Näitä ”Palloilu Hetki” videoita taisi tulla kaikkiaan kymmenen (en ole ihan varma onko kaikkia julkaistu youtubessa). Jälleen kerran Matti Ruottinen hoiti leikkaamisen ja teki hauskan intron, josta pidän edelleen.
Näistä videoista ensimmäisessä opetettiin tekemään ilmapallokoira ja se löytyy täältä:



Tuskin oli Palloiluhetket julkaistu, kun oli jo uusi idea tupsahtanut. Halusin kokeilla ohjaajan roolia ja tahdoin tehdä videon, jossa en itse esiintyisi. Niinpä päätin alkaa työstään lasten askarteluohjelmaa nimeltä Näpsäke. Sopivan näppärän juontajan satuin löytämään Oulusta ammattikoulun asuntolasta, jossa vietin silloin paljon aikaa. Pienellä suostutuksella sain Anku nimisen tytön matkaan. Yhden illan suunnittelimme askarteluja ja kokeilimme asuntolan toimistossa ja seuraavana päivänä kuvattiin. Matti Ruottinen saapui taas apuun. Kuvauspaikkana oli tällä kertaa oma olohuoneeni Oulun Toppilassa. Olin Thomannilta tilannut taustaverhot tätä kuvausta varten. Kuvasimme kahdella kameralla, joita Matti yksinään hoiti. Toinen kameroista oli paikallaan ja toisella taas otettiin lähikuvia. Minä tosiaan pyörin ja häärin yleismiehenä. Koitin myös ohjata, mutta ilmeisesti onnistuin välillä naurattamaan Ankua liikaa ja jouduin siirtymään ulos. Lopulta kuitenkin saatiin muistaakseni kahdeksan jaksoa purkkiin. Tämän jälkeen koottiin askartelutarvikkeista pöydälle pieni kasa ja kuvasimme introa varten kuvaa. Nämä Näpsäke-ohjelmat oli ihan kivoja. En tiedä onko kukaan koskaan kokeillut näitä askarteluja?
Täältä löytyy yksi Näpsäke ohjelma, jossa tehdään vanhoista farkuista käsilaukku:


torstai 10. heinäkuuta 2014

Ne aikaisemmat videot – osa 1

Tänä kesänä päätin olla pois sirkuskiertueelta. Samanlaisen päätöksen tein viimeksi vuonna 2009. Silloin esiinnyin kesäaikaan Kiinassa ja Linnanmäellä. Palasin jossain vaiheessa kotikaupunkiini Ouluun ja sain jostain idean kuvata lasten taikaesitystä. Oululainen huvipuistoyrittäjä oli tuttu vuosien takaa ja hän antoi luvan kuvata videot Vauhtipuistossa. Sieltä löytyi mukava lava ja sattumalta kaksi päiväkotia oli tulossa vierailulle. Sain järjestettyä kuvausluvat päiväkodeilta. Kaikki oli hyvällä mallilla, mutta kuvaaja puuttui. Netistä etsin paikallisia kuvaajia ja päätin ottaa yhteyttä MR Filmsiin eli Matti Ruottiseen. Saimme pian kuvauksen sovittua ja Matti järjesti Juha Säkkisen toiseen kameraan. Näin oli kohtalaisen nopeaa syntynyt ajatus kohtalaisen nopeasti kasassa ja esitys kuvattiin. Kuvauksen ja leikkauksen hoiti siis kokonaisuudessaan MR Films. Itse esitys oli ehkä aika nopeasti koottu. Keräsin monenlaista vanhaa temppua, koska en halunnut osia varsinaisesta keikkaohjelmasta nettiin, silloinhan se olisi jo ennestään nähty joillain katsojilla. Joten esitys ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta kyllä sen kehtaa vielä joskus itsekin katsoa. Tämä ensimmäinen tuotos pätkittiin kolmeen osaan, jotka on katsottavissa täältä: